Rakastan Helsinkiä

Helsinki on minulle rakas kotikaupunki, jossa on iloa ja elämää, mutta myös paikkoja, joissa voi rauhoittua arjen kiireiden keskellä. Täällä on kaikki mitä tarvitsen.

Helsinki on kasvanut viime vuosina melko voimakkaasti. Korona-aikana Helsingin kasvu hidastui. Toivottavaa olisi, että Helsingin kasvu jatkuisi maltillisena, jotta palveluiden kehitys pysyisi asukasmäärän kasvun tahdissa ja että asuntorakentamista voitaisiin tehdä vastuullisesti ilmasto- ja ympäristöarvot huomioiden. Kaupunkilaisille tärkeää lähiluontoa ei voi uhrata ja tuhota peruuttamattomasti kasvun vuoksi.

Helsingin seudun hyvinvointi ja menestys heijastuu koko Suomeen ja valtakunnan tason päätöksenteossa on sitouduttava Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kehityksen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupunkipolitiikka on myös aluepolitiikkaa ja Helsinki on yksi aluepolitiikan kohde. Valtakunnan politiikassa on keskityttävä myös kaupunkipolitiikkaan aiempaa selkeämmin, kun yhä useampi suomalainen asuu kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä on myös tiivistettävä.

Kotikaupunkimme Helsingin etua on ajettava tarmokkaasti niin kaupunginvaltuustossa kuin eduskunnassakin. Helsingin valtuuston ja kaupungihallituksen sekä kaupungin virkamiesten on pidettävä tiiviisti yhteyttä valtionhallintoon ja tuotava kaupungin näkemykset esille, jotta lainsäädännössä otetaan huomioon Helsingin erityispiirteet riittävällä tavalla. Helsinkiläisten kansanedustajien on tuotava päätöksentekoon paikallinen näkökulma ja Helsingin erityispiirteet.

Helsingin on vahvistettava elinkeinopolitiikkaa. Myös yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa on lisättävä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on otettava sekä yksityiset yritykset, järjestöt ja myös palveluiden käyttäjät entistä vahvemmin mukaan palveluiden kehittämiseen esimerkiksi yhteiskehittämishankkeilla.

Osallistuminen ja osallisuuden kokemus sekä todelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeen parantavat asukkaiden hyvinvointia. Erilaiset tapahtumat, yhteistoiminta ja positiivinen kansalaisaktiivisuus tekevät arjesta entistä mukavampaa. Helsinki on kehittynyt viime vuosina positiiviseen suuntaa. Kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin ja palveluihin on parannettava edelleen. Osallistava budjetointi on tässä hyvä alku. Sitä on kuitenkin kehitettävä edelleen, jotta yhä useamman helsinkiläisen ääni kuuluu sitäkin kautta.