Terhi Peltokorpi

Oppimisen iloa

Peruskoulutuksen laatu turvattava

Kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneestä peruskoulusta on pidettävä huolta. Koulu ei kaipaa suuria mullistuksia, mutta pienet muutokset ovat tarpeen. 

Erityisen tärkeää on huolehtia, että jokainen lapsi saa hyvät edellytykset oppimiseen heti ensimmäisistä kouluvuosista lähtien. Keskusta on esittänyt tähän ratkaisuksi pienten lasten koulua. Tämä tarkoittaa esikoulun ja alakoulun ensimmästen luokkien tiiviimpää yhdistämistä ja joustavaa siirtymää luokalta toiselle. Tämä edellyttää myös riittäävää moniammatillista tukea sitä tarvitseville lapsille. Erityisesti ensimmäisten luokkien ryhmäkoot on kyettävä säilyttämään riitävän pieninä, jotta oppimiseen on hyvät edellytykset. 

Koulupsykologien ja -kuraattorien palveluista on pidettävä huolta, jotta lasten ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja opettajat voivat keskittyä varsinaiseen opetustyöhön. Koulun tehtävänä on myös olla vanhempien tukena kasvatustyössä, vaikka pääasiallinen kasvatusvastuu onkin vanhemmilla.

Koulumatkojen turvallisuutta on arvioitava jatkuvasti ja tehtävä tarvittaessa parannuksia. Lähiympäristön suunnittelussa on otettava paremmin huomioon lasten ja nuorten tarpeet ja näkökulma. Lapset ja nuoret on otettava myös entistä aktiivisemmin itse mukaan suunnittelemaan lähiympäristöään, kuten koulujen pihoja ja asuinalueiden yhteistiloja ja puistoja. Myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on puuttuttava aiempaa määrätietoisemmin ja niistä on tiedotettava avoimesti vanhempia ja koulujen henkilökuntaa.

Nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen puututtava

Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on löydyttävä jatko-opiskelupaikka. Oppivelvollisuusikä nousee ensi syksynä 18-vuoteen. Se ei kuitenkaan yksi ratkaise kaikkia ongelmia eikä tuen tarvetta. Jokaisella nuorella on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän saa peruskoulusta päästötodistuksen ja pääsee jatkamaan opintojaan joko lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Nuorten ammatinvalinnan ohjausta pitää kehittää ja parantaa, jotta useammat nuoret saisivat riittävästi tietoa ja löytäisivät oman alansa mahdollisimman kivuttomasti.

Syrjäytymisen ehkäisy on osittain toimettomuuden ehkäisyä ja mielekkyyden tuomista arkeen. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyöhön pitää saada lisää resursseja, jotta apua saadaan ajoissa. Päihteiden käyttöön pitää puuttua nykyistä rohkeammin ja auttaa nuoria parantamaan elämänhallintaa.

Jokaisella oikeus opiskella vaikka tohtoriksi asti

Maksuton opiskelu on mahdollistanut jokaiselle lapselle ja nuorelle kohtuullisen tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua vaikka tohtoriksi asti. Helsingin kaupungin pitää omalta osaltaan olla tukemassa nuorten mahdollisuuksia edetä elämässään ja opinnoissaan myös toisen asteen jälkeen. Kaupungin pitää tehdä hyvää yhteistyötä kaikkien Helsingissä toimivien korkeakoulujen kanssa.

Tutkimuksen ja koulutuksen avulla on löydettävissä uutta nousua Suomeen. Korkeakoulujen ja sekä yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä nykyisestä, jotta tiede ja tutkimus palvelisi vielä aiempaa paremmin käytäntöä ja toimintaa voitasiin kehittää tutkittuun tietoon perustuen. Helsingin kaupungin on toimittava tässäkin kannustajana ja mahdollistajana. Yhteistyön lisääntyminen voi lisätä alueellista elinvoimaa ja näkyä myös työllisyyden paranemisena.

Siirry sivun alkuun