Tiedätkö, mitä on vapaa sivistystyö?

Oletko osallistunut joskus kansalaisopiston tai työväenopiston kurssille? Kansalaisopistoja on 175 ja ne toimivat jokaisen Suomen kunnan alueella.

Oletko ehkä voinut käydä viikonlopun mittaisella lyhytkurssilla jossain maamme 82:sta kansanopistosta. Tai viettänyt jopa vuoden kansanopiston talvikurssilla opiskellen. Parantanut peruskoulun numeroita tai opiskeluvalmiuksiasi tai opiskellut avoimen yliopiston opintoja. Lapsesi saattaa opiskella parhaillaan kansanopistossa oppivelvollisuuslinjalla suorittaen esimerkiksi lukio-opintoja.

Olet myös mahdollisesti opiskellut avoimen ylipiston opintoja kesäyliopistossa. Opinnot on järjestetty yhteistyössä jonkun yliopiston kanssa. Kesäyliopistot toimivat yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla.

Oletko kuullut aiemmin liikunnan koulutuskeskuksista? Sana urheiluopisto voi olla tutumpi. Niissä voi opiskella esimerkiksi liikunta-alan ammatillisia opintoja ja valmistua vaikkapa liikuntaneuvojaksi ja valmentajaksi.

Vapaan sivistystyön kentältä löytyvät vielä opintokeskukset, jotka järjestävät monipuolista kurssitoimintaa. Osa opintokeskuksista järjestää myös aikuisille maahanmuuttajille kotoutumiskoulutuksena luku- ja kirjoitustaidon opetusta.

Osallistuin kansalaisopistojen valtakunnalliseen vaalipaneeliin. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, millainen kosketus panelistilla itsellään on kansalaisopistoihin tai ylipäätään vapaaseen sivistystyöhön. Ajattelin, että tästä voisi minun kohdalla puhua monta tuntia tai vaikka kirjoittaa romaanin. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla ja niissä tehtävällä työllä on iso rooli elämässäni.

Kun synnyin, vanhempani veivät minut synnytyssairaalasta ensimmäiseen kotiini, joka oli kansanopiston yläkerrassa. Kesällä kävin fiilistelemässä tuon asunnon keittiön ikkunasta näkyviä maisemia. Opisto on tänä päivänä elinvoimainen ja toiminta on runsaampaa ja monipuolisempaa kuin syntymäni aikoina.

Kansalaisopistojen ja opintokeskusten järjestämillä kursseilla on tullut opiskeltua monessa elämän vaiheessa. Opiskeluaikana suoritin myös opettajaopintoihini kuuluvan aikuisopetuksen harjoittelun Helsingin työväenopistossa. Yhden kauden olin myös saman työväenopiston johtokunnassa kaupunginhallituksen edustajana.

Miksi kirjoitan tästä? Olet ehkä kuullut myös termin jatkuva oppiminen? Aiemmin puhuttiin elinikäisestä oppimisesta. Yhteiskunta muuttuu ja työelämän tarpeet muuttuvat. Monen meistä pitää täydentää omaa osaamistamme työuran aikana. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa opintoja, jotka lisäävät osaamista ilman että tarvitsee opiskella kokonaan uusi tutkinto. Monelle opinnot antavat voimaa ja virtaa, jonka avulla jaksaa entistä paremmin työssä. Nuorille ne tarjoavat opintoja, jotka voi liittää suoraan tutkintoon. Esimerkiksi kansalaisopistojen roolia jatkuvaa oppimista tarjoavina oppilaitoksina voisi vahvistaa nykyisestä.

Kansanopistot puolestaan ovat esittäneet, että ne saisivat oikeuden järjestää korkeakouluun valmentavia opintoja. Vuoden aikana suoritettaisiin yhden vuoden korkeakouluopinnot sisäoppilaitoksessa parantaen samalla nuoren valmiuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Tämä edistäisi myös tavoitetta nostaa nuorten koulutustasoa nykyisestä. Suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut OECD-maiden keskitason alapuolelle. Suuntaan pitää saada muutos. Kannatankin lämpimästi kansanopistojen ehdotusta, joka parantaisi myös korkeakoulutukseen pääsyä.

Seuraa minua:
Siirry sivun alkuun