Perhe on paras

Yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia lapsiin on arvioitava järjestelmällisesti. YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja Sosiaali- ja terveysministeriön ”Lapsille sopiva Suomi” kansalliseen toimintaohjelmaan perustuvan lapsivaikutusten arvioinnin johdonmukaisen toteuttamisen myötä lasten edun vastaiset tai lasten kannalta haitalliset päätökset vähenisivät. Helsingin ja koko Suomen lapsiperhemyönteisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

 

Lasten varhaiskasvatus vaatii kehittämistä

Varhaiskasvatuksen laadusta on huolehdittava. Laadun parantaminen tarkoittaa minulle nykyistä pienempiä ryhmäkokoja, kiireetöntä arkea ja riittävää määrää aikuisia suhteessa lasten määrään, jolloin aikuisilla on myös enemmän aikaa lapsille. 

Laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa myös sekä lapsille, että henkilöstölle turvallisia ja terveellisiä tiloja, joissa kukaan ei sairastu sisäilmaongelmien vuoksi. Niin varhaiskasvatuksessa, kuten myös muussakin joukkoruokailussa haluan edistää mahdollisuutta tarjota maukasta ja laadukasta kotimaista ruokaa.

Kokopäiväisen varhaiskasvatuksen ohella on oltava tarjolla riittävästi osapäiväistä ja erilaista avointa varhaiskasvatustoimintaa, kuten kerhoja, jotka tukevat vanhempien kasvatustyötä erityisesti silloin, jos perhe on valinnut lapsilleen joko osittaisen tai kokopäiväisen kotihoidon. Leikkipuistot, yksi Helsingin perheystävällisyyden ilmenemä, vaativat myös hyvää ylläpitoa.

Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu viime vuosina useita kertoja. Yhä useampi perhe saa lapsilleen varhaiskasvatuksen joko kokonaan maksutta tai aiempaa edullisemmin. Varhaiskasvatuksen kehittäminen ei ole kuitenkaan vain maksupolitiikkaa. Sitäkin tärkeämpää on huolehtia varhaiskasvatuksen laadusta. Varhaiskasvatusmaksujen poistamisen sijaan jatkossa on keskityttävä varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen.

 

Kotihoidon tuen Helsinki-lisä on palauttettava

Viime vuonna voimaan astunut vanhempainvapaauudistus on ilon aihe. Isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita parannettiin merkittävästi. Toivon, että yhä usempi isä käyttää nyt myös oikeuttaa viettää aikaa lapsensa kanssa vanhempainvapaalla. Työelämän käytäntöjä pitää kehittää siten, että ne edistävät perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. 

Perheiden tilanteet vaihtelevat ansiosidonnaisen perhevapaan päättymisen jälkeen. Osa äideistä palaa töihin melko varhain ja isä jää kotiin vanhempainvapaalle. Osassa perheistä molemmat vanhemmat käyvät töissä ja lapselle tarvitaan hoitopaikka kodin ulkopuolella. Osa perheistä haluaa hoitaa lapsia mahdollisimman pitkään kotona, usein siitäkin syystä, että ensimmäiselle lapselle toivotaan melko pian sisarusta. 

Koska perheiden tarpeet vaihtelevat, myös erilaisia lastenhoitovaihtoehtoja on kehitettävä tasapuolisesti. Vanhempien on voitava luottaa, että lapsi saa päiväkodissa tai perhepäivähoitajalla vanhempien työpäivän aikana laadukasta hoitoa ja hoivaa. Kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki pitää säilyttää, jotta perheillä olisi todellinen mahdollisuus valita lapsilleen perheen elämäntilanteeseen ja arvostuksiin parhaiten sopiva hoitomuoto. 

Helsingin valtuusto päätti kokoomuksen, vihreiden, sosiaalidemokraattien ja rkp:n voimin leikata rajusti kotihoidon tuen kuntalisää toissa vuonna. Helsinki-lisä mahdollisti sitä aiemin lapsen hoitamisen kotona vanhempainvapaan jälkeen kaksivuotiaaksi asti. Nyt Helsinki-lisän saavat vain alle 1-vuotiaan lapsen vanhemmat. Olen vaatinut kotihoidon tuen kuntalisän palauttamista ja tehnyt tästä talousarvioaloitteita valtuustossa.

Työn ja perheen sekä opiskelun yhteensovittamiseen on etsittävä aktiivisesti entistä parempia keinoja esimerkiksi joustavin työaikajärjestelyin tai mahdollistamalla etätyönteko. Keskustan valtuustoryhmä jätti korona-aikana kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitimme, että Helsinki selvittää paikkariippumattoman työn mahdollistamista kaikissa niissä työtehtävissä, joissa etätyö on mahdollista. Etätyön pitäisi olla kaupungin työntekijöille halutessaan mahdollista. Näin pitää toimia myös valtion työpaikoilla.

 

Tukea vanhemmuuteen ja perheiden arkeen

Vanhempia on tuettava kasvatustyössä. Äitiys- ja lastenneuvolatyön ja kouluterveydenhuollon toimintaedellytykset ja henkilökunnan osaaminen on säilytettävä hyvinä. Moniammatilliselle työlle on annettava riittävästi aikaa.

Lapsiperheiden kotipalvelut on saatettava sosiaalihuoltolain edellyttämälle tasolle. Kotiavun pitää olla konkreettista arjen apua, joka auttaa perheitä selviämään haastavan arjen keskellä. Apua on saatava heti vauvan syntymän jälkeenkin perheen näin tarvitessa. Muita lapsiperheiden tukipalveluja, kuten avointa päiväkoti-, leikkipuisto- ja -kerhotoimintaa on kehitettävä edelleen.

Iloitsen perhevapaauudistuksen etenemisestä. Helsingin kaupungin ja valtion pitää olla työnantajina perheystävällisiä ja mahdollistaa ja kannustaa kaikissa työtehtävissä perheen ja työn hyvään yhdistämiseen. Vanhempia on kannustettava jakamaan hoivavastuuta nykyistä tasaisemmin. Isien aktiivisempi osallistuminen lastensa hoitamiseen hyödyttää koko yhteiskuntaa, mutta ennen kaikkea perhettä itseään, kun isä ja lapset saavat syventää vuorovaikutussuhdettaan jokapäiväisessä arjessa.

 

Ikääntyneiden omaisten hoivavastuu edellyttää työelämään joustavuutta

Työelämän joustoja tarvitaan myös esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien tarvitessa enemmän hoivaa. Osa meistä neli-viisikymppisistä on jo siinä tilanteessa, että hoivaa tarvitseva sekä omat lapsemme, että ikääntyvät vanhempamme. Työn ja perheen hoivavastuun yhteensovittaminen voi vaatia aivan uudenlaisia ratkaisuja, työajan joustoa, etätyömahdollisuuksien parantamista ja osa-aikatyömahdollisuutta omaishoitajuuden ohella.

Mahdollisuuksia toimia omaishoitajana pitää parantaa. Omaishoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä sekä inhimillisessä mielessä, että yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Keskusta tavoittelee omaishoidon palkkioiden parantamista tulevalla vaalikaudella. Omaishoitajien mahdollisuuksia pitää vapaapäivänsä pitää parantaa, jotta he jaksavat tärkeässä työssään.

Siirry sivun alkuun