Jokaisella meistä on oikeus saada laadukasta hoitoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusta on uudistettu, jotta voimme taata jatkossakin laadukkaat palvelut kohtuullisin kustannuksin.
Perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on Helsingissä edelleen Helsingin kaupungin vastuulla. Päätämme näistä palveluista edelleen Helsingin valtuustossa.
Painopiste ennaltaehkäisyyn
Ennaltaehkäisevää toimintaa on vahvistettava. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen näkyvät myöhemmin huomattavina säästöinä sairauksien hoitokuluissa.
Ennaltaehkäisevää näkökulmaa on vahvistettava myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa. Erityisesti lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan uutta voimaa.
Päätösten sosiaali- ja terveysvaikutusten arviointia on kehitettävä edelleen, jotta toiminnan vaikutukset tulevat näkyviksi ja ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu myös päätöksenteossa.
Kaikki mukaan palveluiden kehittämiseen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun pitää olla jatkossakin julkisella sektorilla. Yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden, kuten järjestöjen osaamista on hyödynnettävä niin Helsingissä kuin kaikkien hyvinvointialueiden alueella paikallisesti sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kilpailutuksissa on pidettävä huolta, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus pärjätä kilpailussa. Kilpailutusta ei tule tehdä laadun kustannuksella.
Palveluiden kehittämisessä on tarpeen ottaa uusia tapoja käyttöön. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin ei kannata pyrkiä keksimään kaikkea itse. Kehittämistyöhön on otettava mukaan yksityiset yritykset, järjestöt ja myös oppilaitokset ja korkeakoulut ja palveluja käyttävät ihmiset. Yhteiskehittämishankkeilla voidaan tuottaa entistä parempia ja ihmisten tarpeisiin vastaavia palveluja.
Omaishoitajien asemaa parannettava
Omaishoidon kehittämistä on jatkettava niin ikääntyneiden kuin kaiken muunkin ikäisten omaishoidettavien tarpeista käsin. Omaishoitokeskusteluissa unohtuu liian usein, että osa omaishoitajista toimii lapsen tai nuoren omaishoitajana. Heidän näkökulmastaan on erittäin tärkeää, että omaishoidon tuki kerryttää myös ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.
Omaishoitajia on tuettava edelleen mm. parantamalla vapaapäivien aikaisia hoitojärjestelyitä myös hoidettavan kotona sekä lisättävä muuta jaksamista tukevaa toimintaa. Omaishoitajien vapaapäivien aikainen hoito on järjestettävä hoitajan ja hoidettavan näin toivoessa kotona. Omaishoitajilla ja hoidettavalla on oikeus palveluihin, jotka tukevat jaksamista.
Ikääntyneille ja vammautuneille tarpeenmukaista apua
Ikääntyneiden hyvä hoito ja riittävä palvelut on turvattava ja vanhustenhoidon laatuun on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Riittävä henkilöstömitoitus on peruslähtökohta hyvälle hoidolle. Seuraavaksi on parannettava erityisesti kotihoidon laatua ja myös saatavuutta.
Geriatrista osaamista on parannettava ja vanhustyön houkuttelevuutta on lisättävä. Ikäihmisten kotipalveluja on kehitettävä nykyisestä. Välittämistä ja vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä on lisättävä. Muistisairailla on myös oikeus inhimilliseen ja turvalliseen arkeen. Erityisesti työikäisten muistisairaiden palvelut kaipaavat kipeästi kehittämistä.
Syntymästään asti tai sen jälkeen vammautuneiden henkilöiden jokapäiväisestä arjesta selviytymisestä on huolehdittava ja tuettava vaikeasti vammaisten mahdollisuutta saada lain mukainen henkilökohtainen apu. Henkilökohtainen budjetti on otettava käyttöön Helsingissä ja hyvinvointialueilla.
Ammattitaitoisesta hoitohenkilöstöstä pidettävä kiinni!
Hoitoalan henkilöstöpulaan on löydettävä kestäviä ratkaisuja. Hoitotyöntekijöiden työoloja ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä on parannettava. Henkilöstön on voitava olla aktiivisesti mukana palveluiden kehittämisessä. Hyviä käytäntöjä on levitettävä ja työn on perustuttava tutkittuun tietoon.
Eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on kehitettävä. Vastuunjaon on oltava selvä ja uusiin tehtäviin on saatava riittävä koulutus ja ohjaus. Työnantajana on edistettävä henkilöstön mahdollisuutta ylläpitää osaamistaan ja opiskella myös työn ohessa.
Työn ja perheen yhteensovittamista on parannettava. Joustavuus työajoissa ja mahdollisuus tehdä halutessaan osa-aikatyötä parantavat työssäjaksamista.
Helsingin yliopistossa sai vihdoin oikeuden terveystieteen maisteri- ja tohtorikoulutukseen. Ammattitaitoisia hoitotyön johtajia, opettajia ja tutkijoita tarvitaan HUS-alueella useita satoja seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityvien tilalle. On todella tärkeä, että pääkaupunkiseudulla asuvilla terveydenhuollon ammattilaisilla on jatkossa mahdollisuus syventää osaamistaan, edetä urallaan ja opiskella lähellä kotiaan.