Terveyspalveluista puhutaan ihmisten kanssa vaalikentillä joka päivä. Moni kiittelee saamiansa hyviä palveluja, mutta huoliakin on.
Moni työikäinen on huolissaan, miten heidän ikääntyneiden vanhempiensa hoiva ja hoito järjestyy muualla päin Suomea. Ikääntyneet kyselevät, miten omat ja yhteiset rahat riittävät tarpeellisiin palveluihin.
On todella tärkeää, että sote-uudistus saatiin toteutettua tällä vaalikaudella ja hyvinvointialueiden toiminnan aloitus on sujunut hyvin. Palvelut on kyettävä järjestämään niin Helsingissä kuin kaikissa pienissä kunnissakin.
Hyviä käytäntöjä on aiempaa helpompaa levittää hyvinvointialueilla. Henkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan, päästä koulutuksiin ja myös oppia toisiltaan. Mahdollisuutta käydä tutustumassa toisten työhön työkierrolla kannattaisi myös lisätä.
Palveluja tulisi kehittää myös uusilla tavoilla, kuten yhteiskehittämishankkeina, joissa ovat mukana hyvinvointialueiden ohella alueella toimivat yritykset pienistä isoihin, erilaiset alueella toimivat järjestöt, apteekit ja myös palveluja käyttävät ihmiset. Pyörää ei kannata keksiä aina uudelleen, vaan on hyödynnettävä entistä enemmän toisten osaamista.
Digitaalisia palveluita tulee kehittää ja lisätä sekä sosiaali-, että terveyspalveluissa. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille jää enemmän aikaa kohdata kasvotusten niitä asiakkaita, jotka eivät osaa tai voi erilaisista syistä käyttää sähköisiä palveluita.
Tällä vaalikaudella uudistettiin asiakasmaksulakia. Lain uudistamista tulee jatkaa myös ensi vaalikaudella. Tällöin on siirrettävä asiakasmaksujen kertymän seuranta ihmisiltä itseltään hyvinvointialueille. Tällä hetkellä paljon terveyspalveluja käyttävän ihmisen on hoksattava itse, että maksukatto on täyttynyt ja oltava asiasta yhteydessä hyvinvointialueeseen.
Terveyspalveluissa painopiste on saatava siirtymään kalliimmista erikoissairaanhoidon palveluista perustason palveluihin ja yhä vahvemmin myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen on aina edullisempaa kuin isojen ongelmien hoitaminen.
Ikäihmisten aikuisneuvolatoiminta pitäisi ottaa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Se lisättiin vanhuspalvelulakiin tällä vaalikaudella tavoitteena vakiinnuttaa toiminta koko Suomeen. Aikuisneuvolatoimintaa on ollut tähän mennessä vasta muutamissa kunnissa. Niissä kokemukset ovat olleet todella hyviä. Monella ikääntyneellä on löydetty aikuisneuvolatoiminnan ansiosta varhaisessa vaiheessa sellaisia sairauksia, joiden etenemiseen on pystytty vaikuttamaan merkittävästi elintapaohjauksella. Moni ikääntynyt on saanut aikuisneuvolasta sysäyksen hakeutua vertaisryhmään tai järjestöjen tai kunnan järjestämään ikääntyneiden toimintaan ja heidän yksinäisyytensä on lievittynyt ja mielen hyvinvointi parantunut.
Hyviä käytäntöjä on kyettävä levittämään aiempaa paremmin. Tässä työssä tarvitaan myös ihmisiä, jotka puhuvat näistä eteenpäin. Aikuisneuvolatyön osalta erittäin merkittävän työn teki keskustan raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.
