Työstä, työttömyydestä, uusien työpaikkojen luomisesta, valtion merkityksestä niiden syntymisessä, työperäisestä maahanmuutosta ja suhtautumisesta työhön on puhuttu käynnissä olevan vaalikampanjan aikana melko paljon. Näistä aiheista puhuttiin myös eilen Hakaniemen torilla, perinteisellä työväenliikkeen näyttämöllä.
Suomalaisten suhtautuminen työhön ja työntekoon on tutkimusten mukaan muuttunut. Useimmat vanhemmat ihmiset pitävät työtä tärkeimpänä elämän sisältönä, kun taas nuoret korostavat elämän muiden osa-aluiden merkitystä. Moni nuori kokee kuitenkin, että oma identiteetti ihmisenä rakentuu vahvasti työn kautta ja haluaa myös toteuttaa itseään työssään. Nuoret eivät koe työtä moraalisena velvoitteena yhtä vahvasti kuin heidän vanhempansa. Onko vahva protestanttinen työetiika nyt murtumassa lopullisesti, vaikka sen katoa ennustettiin jo 1980-luvulla?
Keskustelussa työstä ja työttömyydestä nousee usein esille ihmetys samaan aikaan avoimena olevien työpaikkojen kohtuullisen suuresta määrästä ja jatkuvasti pahentuneesta työttömyydestä. Kohtaanto-ongelma on sekä alueellista, että ammattialakohtaista. Työelämän muutokset ovat nopeutuneet. Moni työntekijä joutuu kouluttautumaan työuransa aikana uudelleen, koska työtä, johon hän on saanut aikoinaan koulutuksen, ei enää ole. Yhä useampi joutuu myös muuttamaan työn perässä. Omistusasumisen yleisyys ja asuntojen hintojen eriytyminen eri alueilla heikentää kuitenkin selvästi muuttohalukkuutta.
Kuluneella vaalikaudella saatiin aikaan pitkään hierottu eläkeratkaisu. Sen yhtenä tavoitteena oli työurien pidentäminen loppupäästä. Moni ikääntynyt, työelämän ulkopuolelle vastoin omaa tahtoa syrjäytetty kokee oikeutetusti ihmetystä, miten eläkeiän nousun tavoittelu voi olla samaan aikaan mahdollista, kun itse on jäänyt työttömäksi. Osa työnantajista kokee ikääntyneen työntekijän palkkaamiseen liittyvän riskejä, vaikka esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden sairaspoissaolot ovat vähäisempiä kuin kaikilla työntekijöillä keskimäärin. Osataanko työmarkkinoilla arvostaa riittävästi hiljaista tietoa ja pitkän työuran aikana karttuneita taitoja, joita monella ikääntyneellä olisi?
Työelämässä pitäisi hyödyntää myös osatyökykyisten osaaminen nykyistä paremmin. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamista on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriössä jo toissa vuonna. Työryhmäraportin esityksistä olisi vain nyt edettävä käytäntöön. Jokaisen suomalaisen osaaminen pitäisi voida hyödyntää yhteiseksi hyväksi, mutta samaan aikaan jokaisella pitäisi olla oikeus toteuttaa itseään myös työn kautta.
Sosiaaliturvaa pitää kehittää siten, että se turvaa perustoimeentulon ja samalla kannustaa työn vastaanottamiseen. Työttömyysturvaan käyttöönotettujen suojaosien arvioidaan vaikuttaneen myönteisesti työttömien halukkuuteen ottaa vastaan työtä. Tulevaisuudessa työn ja sosiaaliturvan, mutta myös yrittäjyyden yhteensovittaminen joko yhtäaikaisesti tai jaksoittain voi olla nykyistä tavallisempaa monen suomalaisen elämässä. Jo pelkästään tästä syystä sosiaaliturvajärjestelmän selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen olisi järkevää. Keskusta on esittänyt, että perustulon toimivuutta tulisi testata ja kehittää alueellisten kokeilujen kautta.
