Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat
Kulunut valtuustokausi jää historian kirjoihin monesta syystä. Otimme vaalikauden alussa käyttöön uuden hallintomallin ja olemme opetelleet toimimaan poliittisesti valitun pormestariston johdolla.
Kausi jää historiaan myös täysin poikkeuksellisen viimeisen vuotensa vuoksi, jonka tilinpäätöstä nyt käsittelemme. Koronan hoito on onnistunut Helsingissä kohtuullisen hyvin. Tästä kuuluu kiitos myös kaupungin henkilöstölle. Koronavuosi on vaikuttanut merkittävästi myös siihen, miten tänään viimeistä kokoustaan kokoustavan valtuuston kauden alussa sopiman valtuustostrategian tavoitteita on saavutettu.
Kaupunkistrategiamme oli rakennettu hiukan mahtipontisen ”Maailman toimivin kaupunki” -otsikon alle. Otsikon tavoite on valitettavasti jäänyt osin saavuttamatta. Toki moni asia on Helsingissä todella hyvin, useat myös paremmin kuin missään muussa kunnassa tai kaupungissa koko maassamme. Taloutemme on vakaalla pohjalla ja koronavuonnakin teimme varsin hyvän tuloksen, joka on toki osin valtion koronan kunnille aiheuttamaa ahdinkoa helpottaneen politiikan ansiota. Jätämme seuraavalle valtuustolle hyvän perinnön.
Samaan aikaan voimme valitettavasti todeta, että koronavuosi nosti näkyvästi esille jo aiemmin tiedossa olleita huolenaiheita. Osalla kaupunkilaisista menee todella hyvin ja osalla entistä heikommin. Työttömyys kasvoi erityisesti nuorilla voimakkaasti, lasten ja nuorten hyvinvointi heikkeni, mielenterveyden ongelmat kasvoivat ja hyvinvointi- ja terveyserot ovat aiempaa suurempia.
Asuinalueiden välinen eriarvoisuus ei ole kaventunut. Kaupunkimme ei ole kyennyt järjestämään kaikkia peruspalveluja poikkeustilanteessa riittävän ajoissa ja laadukkaasti, kun koronan hoito on syönyt resursseja ja työvoimaa erityisesti sote-sektorilla. Yhtenä merkittävänä syynä on ollut pula osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä. Helsingin on viestittävä entistä aktiivisemmin tarpeistaan myös valtion suuntaan.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Koronan vaikutusten vuoksi julkista keskustelua hallitsi sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky, lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppimisen haasteet. Nämä haasteet eivät ole poistuneet vuoden vaihtuessa. Muun muassa hoito- ja hoivavelka sekä oppimisen vaje on kasvanut viime vuoden aikana kestämättömän suureksi. Viime vuoden tilinpäätös suljetaan, mutta vuoden vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään palveluiden tarpeen kasvuna. Uudella valtuustolla on edessään isoja haasteita.
Arvoisat valtuustokollegat,
Kun arvioimme valtuuston ja muiden luottamushenkilötoimielinten toimintaa viime vuoden aikana, voimme todeta, että huolimatta päätöksentekojärjestelmämme toimi eivätkä poikkeukselliset tai poikkeusolotkaan vaarantaneet kaupunkimme päätöksentekojärjestelmää. Tämä kertoo vakaudesta, jota on syytä vaalia myös jatkossa.
Kun arvioimme sitä, millaisia päätöksiä vaalikauden aikana on tehty, positiivisimmaksi päätökseksi noussee eilinen uutinen Hanasaaren voimalan alasajon nopeuttamisesta. Seuraava askel olkoon kivihiilen käytön lopettaminen suunniteltua nopeammin myös Salmisaaren voimalassa.
Selkeimpänä puutteena näyttäytyy, että Helsinki ei ole toteuttanut kaikessa päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointia. Jos tämä menettely kuuluisi olennaisena osana päätösten valmisteluun ennen päätöksentekoa, valtuusto ei olisi leikannut kotihoidon tuen kuntalisää ja olisi kohdistanut merkittävämmin lisäresursseja lasten ja perheiden palveluihin sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Teen seuraavan ponsiesityksen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää hyväksyessään vuoden 2020 tilinpäätöksen, että Helsinki ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin kaupungin talousarvio- ja tilinpäätösprosesseissa.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa ja virkamiehiä tarkkanäköisestä ja hyvästä työstä sekä puoltaa edellä mainituin huomioin vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä.
