Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustossa Helsingin kaupungin vuoden 2021 talousarviosta

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Keskustan valtuustoryhmä tunnistaa hyvin, miten hankalassa tilanteessa ensi vuoden budjettiesitystä on jouduttu laatimaan. Viime keväästä lähtien elämäämme ja taloutta erittäin voimakkaasti mullistanut koronapandemia ei ole ainut epävarmuutta aiheuttava tekijä tämänhetkisessä maailmassa.

Tiedämme, että monet jo aiemmin edessämme olleet ongelmat eivät ole koronan myötä hävinneet. Päinvastoin osa niistä on syventynyt ja pahentunut. Nyt tarvitaan kykyä ja halua ratkaista yhtäaikaisesti vanhoja ja uusia ongelmia. Erityisen tärkeää on saada koronaepidemia hallintaa.

Epidemia-aikana monelle on kirkastunut aivan uudella tavalla ympäristön ja lähiluonnon merkityksen. Tämä on korostanut tarvetta löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hallintaan.

Koronaepidemia talousvaikutusten arvioidaan jo nyt ulottuvan vähintään kolmen vuoden päähän, vaikka epidemia saataisiin ensi vuonna hallintaan rokotteen avulla. Olemme tyytyväisiä, että kaupunkimme talous on vakaalla pohjalla. Voimme suunnitella investointeja ja turvata laajasti kaupunkilaisille tärkeiden palveluiden saatavuutta ja laatua.

Iloksemme Helsingissä on otettu askelia kaupunkilaisten osallistamiseksi talouspäätöksentekoon. Hämmästelemmekin sitä, että osallistavan budjetoinnin Omastadi on jäänyt mainitsematta talousarviossa. Omastadin budjetti on vasta 8,8 miljoonaa euroa, mikä on suhteellisen pieni osa kaupungin budjetista. Palveluiden käyttäjien, asukkaiden osallistamista palveluiden ja kaupunkimme suunnitteluun pitäisi lisätä merkittävästi nykyisestä. Osaamista helsinkiläisillä kyllä olisi tähänkin.

Toivomme, että jokainen valtuutettu on lukenut esityksestä tekstin: ”Alueelliset ja sosioekonomiset erot näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa Helsingissä. Koronan aiheuttama poikkeustila syventää eroja edelleen.” On välttämätöntä löytää pikaisesti keinoja, miten hyvinvointierojen kasvu voidaan pysäyttää ja vähentää eriarvoisuutta. Pidämme tätä yhtenä tärkeimmistä tavoitteista ensi vuoden aikana. Korostamme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävien ja ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. Koronrajoituksia tiukennettaessa tätä näkökulmaa on syytä pitää esillä. Toivommekin, että lasten ja nuorten harrastuksia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan etänä ja ulkona mieluummin kuin suljetaan niitä kokonaan. Toivomme, että kirjastoissa voidaan pitää lainaus ja palautustoiminta auki, vaikka sisätilat pidettäisiin muutoin suljettuna.

Koronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yksinolo on lisääntynyt ja yhdessäolon vähentyminen rajoitusten vuoksi on lisännyt eri ikäisten ihmisten mielen hyvinvoinnin ongelmia. Hoitovelka on kasvanut ja uhkaa kasvaa edelleen, jos epidemiatilanne vaikeutuu. Erityisesti hammashuollossa tilanne on vakava.

Helsingissä on pyritty aktivoimaan kaiken ikäisiä helsinkiläisiä liikkumaan riittävästi arjessa. Ikääntyneiden liikkuminen on erityisen tärkeää itsenäisen selviytymisen kannalta. Liikkumisohjelman nettisivuilla todetaan, että 80 % pienistä lapsista liikkuu liian vähän. Valtaosa näistä lapsista viettää kolmasosan päivästään Helsingin kaupungin päiväkodissa. Monen päiväkodin pihan ja pihalla olevien laitteiden kunto on todella surkea. Kaupunki ei ole kartoittanut systemaattisesti pihojen kuntoa. Ryhmämme esittää, että ensi vuoden aikana kartoitetaan päiväkotien pihojen kunto. Näin meillä olisi vuoden päästä budjettineuvotteluissa käsitys siitä, millainen korjausvelka päiväkotien pihoissa on ja miten pihat saadaan sellaiseen kuntoon, että ne kannustavat lapsia liikkumaan. Olen jättänyt tästä ponsiesityksen järjestelmään.

Talousarvioehdotuksessa todetaan, että ”Koronan vaikutusten minimoimiseksi kaupungin tulee entistä tarkemmin kohdentaa resurssejaan kaikkein vaikuttavimpiin toimiin, joilla pitkällä aikavälillä vähennetään taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.” Tämän luettuamme emme voineet olla ihmettelemättä, miten talousarvioon on sisällytetty kotihoidon tuen kuntalisän raju leikkaus. Emme usko sen tuovan säästöjä. Käy päinvastoin. Kustannukset lisääntyvät varhaiskasvatuksen kysynnän kasvaessa. Jo nyt päiväkodeissa on pula pätevistä varhaiskasvatuksen ammattilaisista. Mikä pahinta, leikkaus aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia erityisesti pieni-ja keskituloisissa pikkulapsiperheissä ja heikentää Helsingin imagoa perhemyönteisenä kaupunkina.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata kotihoidon tuen Helsinki-lisän leikkaamista. Esitän, että talousarvioehdotuksen sivulta 185 poistetaan seuraava teksti: ”Helsinki-lisä rajataan alle 1-vuotiaisiin, ja muutos astuu voimaan 1.6.2021.”

Samalla sivulla todetaan mahdollisena säästökohteena ”perusopetuksessa jako- ja kerhotuntien sekä samanaikaisopetuksen vähentäminen, ryhmäkokojen kasvattaminen, aamutoiminnasta luopuminen sekä tuntimäärien mahdollinen vähentäminen vastaamaan perusopetusasetuksen vähimmäisvuosiviikkotuntimääriä.”

Esitän tämän kohdan poistamista. Tilanteessa, jossa budjetissa ollaan huolissaan alueellisista eroista oppimisessa ja koulutuksessa, ehdotus vie väärään suuntaan. Etenkin haastavilla alueilla sijaitseville kouluille pitäisi suunnata lisää rahoitusta ja pienentää ryhmäkokoja. Nyt toimitaan päinvastoin.

Näillä huomioilla ja muutosehdotuksilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvioehdotuksen siihen sisältyvine päätösehdotuksineen.