Keskustan eduskuntavaalitavoitteissa tärkeään rooliin nousee vastuunotto. Se ei tarkoita vastuun ottamista vain itsestä ja läheisistä, vaan myös ympäristöstä. Sipilän kakkaraan on kirjattu tavoitteeksi ”Puhdas ympäristö jälkipolville.” On hyvä, että valtaosa suomalaisista on havahtunut huomaamaan, että ympäristöteot ovat välttämättömiä. Muutoksen aikaansaamisessa ovat tärkeitä myös erilaiset näkyvät tempaukset, kuten tänään järjestettävä Earh Hour. Ajatuksista on usein vielä matkaa tekoihin. On selvää, että meidän on muutettava toimintatapojamme ja pysäytettävä ilmastonmuutos.
Suomen omat toimet eivät riitä yksin, vaan meidän on toimittava yhdessä maailman muiden maiden kanssa ja asetettava kansainvälisissä neuvotteluissa yhteiset raamit ja pelisäännöt niin päästöille kuin kaikille ilmastoponnisteluillekin. Keskusta on asettanut eduskuntavaalitavoitteeksi, että kivihiilen käyttö tulee lopettaa Suomessa kokonaan ja fossiilisen öljyn käyttöä tulee vähentää kolmanneksella 2030-luvulle mennessä. Olemme asettaneet tavoitteeksi jo reilut kymmenen vuotta sitten Hiilettömän Helsingin. Esitämme nyt käynnistettäväksi Hiiletön Helsinki 2025 –hankeen. Energian kulutusta pitää kyetä tehostamaan ja vähentämään, mutta samaan aikaan painopistettä pitää siirtää uusiutuviin energiamuotoihin. Tämän tueksi tarvitsemme verotuksen muutoksia ja normien helpottamista.
Ilmastonmuutos edellyttää muutoksia arkisiin toimintatapoihimme. Maailmalaajuiset ilmastonmuutoksen mukana tuomat haasteet ovat mm. ruoka-, vesi- ja energiapula. Näiden ongelmien ratkaisemisesta voi syntyä myös uusia työpaikkoja esimerkiksi elintarviketeollisuuteen, biotalouteen ja puhtaan teknologian yrityksiin.
Tämän vuoden Earth Hour –tapahtuman teemana on maailman suurin kynttiläillallinen. Tempauksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruuan ympäristövaikutuksista. Noin 20 prosenttia ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu ruoasta. Päästöjen pienentäminen onnistuu helpoiten korvaamalla osa nyt syötävästä lihasta kasviksilla. Muita erittäin järkeviä keinoja ovat vastuullisesti viljeltyjen ja tuotettujen elintarvikkeiden käyttäminen ja ruoan roskiin heittämisen lopettaminen. Jokainen suomalainen heittää vuodessa keskimäärin 20-26 kiloa ruokaa roskiin. Tämä on myös taloudellisesti erittäin merkittävä asia, on laskettu, että roskiin heitetyn ruoan arvo olisi Suomessa vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa.
Luonnon monimuotoisuutta pitää varjella. On löydettävä yhdessä keinoja suojella erilaista luontoa kaikkialla Suomessa. Itämeren alueen reunavaltioiden, Suomen yhtenä joukosta ja EU:n on kannettava vastuuta Itämeren tilanteen parantamisesta. Jokaisen toimintasektorin on kehitettävä luonnon kannalta ystävällisempiä toimintatapoja.
