Apteekkitoimintaa kehitettävä
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa ovat korostuneet pitkälti hallintorakenteet, lääkärille pääsy, peruspalveluista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ja toimipisteiden sijainti tulevaisuudessa. Monet muut asiat ovat jääneet huomattavasti vähemmälle keskustelulle. Oleellinen osana terveydenhuoltoa ja sen toimintaa on myös apteekkijärjestelmämme ja koko lääkepolitiikka.
Apteekkitoiminta on Suomessa luvanvaraista toimintaa, eikä lääkkeitä saa myydä muualla kuin apteekeissa. Osassa Euroopan maita itsehoitolääkkeitä, eli ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä, saa myydä esimerkiksi ruokakaupoissa. Ruotsissa siirryttiin tähän 2009, mutta jo nyt siellä pohditaan pitäisikö tiettyjen lääkkeiden myyntiä rajoittaa uudelleen. Myynnin vapauttaminen näkyi lähes välittömästi ongelmien kasvuna. Särkylääkkeiden, erityisesti parasetamolin yliannostuksista johtuneet myrkytykset ovat lisääntyneet Ruotsissa jopa 40 %.
Lääkkeiden väärinkäytön aiheuttamat ongelmat, jopa kuolemantapaukset, eivät ole Suomessakaan harvinaisia. Pelkästään tulehduskipulääkkeet, joita moni pitää täysin vaarattomina ja harmittomina, aiheuttavat arvioiden mukaan noin 300 kuolemaa vuosittain. Luku on hätkähdyttävä, kun sitä vertaa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään. Suomessa kuoli viime vuonna liikenneonnettomuuksissa 223 ihmistä.
Yhtenä selityksenä lääkkeiden aiheuttamien ongelmien kasvulle on varmasti kipulääkkeiden käytön lisääntyminen. Kipulääkkeiden käyttäminen on kolminkertaistunut omasta lapsuudestani 1970-luvulta tähän päivään mennessä. Toisaalta on hyvä, että kipua ei vähätellä ja kivunhoito on parantunut. Samaan aikaan on kuitenkin mielestäni aiheellista pohtia, miksi erilaisia kipuja lääkitään entistä herkemmin lääkkein sen sijaan, että mietittäisiin voitaisiinko kipua hoitaa lääkkeettömin keinoin tai jopa ehkäistä sitä ennalta esimerkiksi muuttamalla elintapoja terveellisemmiksi.
Tutkijat ovat arvioineet, että noin satatuhatta suomalaista käyttää vuosittain väärin lääkkeitä. Ongelmia voi syntyä myös eri lääkkeiden yhteisvaikutuksina. Apteekkien rooli lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemisessä on merkittävä. Apteekeissa lääkeneuvontaa antavat yliopistokoulutuksen saaneet farmaseutit ja proviisorit. Jos itsehoitolääkkeiden myynti vapautettaisiin myyntitapahtumaan oleellisesti kuuluva asiakkaan neuvonta ja ohjaus jäisi pois.
Kannatan itse kaikkien lääkkeiden myymistä jatkossakin vain apteekeissa. Lääkkeiden myyminen ei ole samanlaista kuin minkä tahansa muiden tuotteiden myynti. Lääkkeitä pitäisi käyttää vain tarpeeseen ja niiden turvallinen käyttö vaatii ammattitaitoista ohjausta. Ruotsin esimerkki on varoittava. Ammattitaitoinen neuvonta ja ohjaus ehkäisee myös terveydenhuollon kuormittumista, kun osa asiakkaista saa apteekissa riittävän avun eikä heidän tarvitse mennä hakemaan sitä terveyskeskuksista.
Apteekkitoimintaa pitää kehittää ja monipuolistaa edelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Erittäin tärkeää on kehittää edelleen sähköisiä palveluita ja toimintoja myös e-reseptin käytöönoton jälkeen. Sähköisten järjestelmien avulla voidaan myös estää ongelmia, kuten lääkkeiden liikakäyttöä, lääkehoidon päällekkäisyyksiä ja eri lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä voisi lisätä asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Apteekkien yhteydessä voisi olla esimerkiksi sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto, jossa asiakas voisi saada vaivattomasti esimerkiksi apteekista itse ostamansa rokotukset.
