Terhi Peltokorpi

Mistä lisää hoitajia? Mitä jos parannettaisiin hoitotyön houkuttelevuutta?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä on puhuttu todella paljon ja hoidon ja hoivan laatu on herättänyt oikeutetusti keskustelua erityisesti ikääntyneiden hoidon ja hoivan laiminlyöntien ja väärinkäytösten tultua ilmi. Huoli ei saa jäädä nyt puheiden tasolle, vaan hoivan laatua on parannettava. Ikääntyneiden hoivapalveluiden valvontaa onkin jo lisätty ja henkilöstömitoitusta halutaan nostaa laissa 0,7. Tähän mitoitukseen pitää laskea mukaan vain alan koulutuksen saaneet ammattitaitoiset hoitajat, ei avustavaa tai tukipalveluhenkilöstöä, joka ei ole vastuussa hoidosta.

Osaavista terveydenhuollon työntekijöistä on jo nyt pulaa. Moni hoitotyön koulutuksen saanut hoitaja on siirtynyt töihin muille sektoreille. Ammattitaitoisia hoitajia tarvitaan kuitenkin yhä enemmän, kun väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Hoito- ja hoivatyön on säilytettävä houkuttelevana, jotta alalle riittää osaavia ja ammattitaitoisia tekijöitä ja ammattilaiset jaksaisivat tehdä työtänsä. Hoivatyö on arvokasta, tehdäänpä sitä esimerkiksi päiväkodissa, neuvolassa, terveysasemalla, hoidettavan kotona, sairaalan eri osastoilla, saattohoitoyksikössä tai ikääntyneiden hoivakodeissa tai erilaisissa tukipalvelutehtävissä.

Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero on edelleen iso, eikä se selity koulutustasolla tai muulla hyväksyttävällä syyllä. Tulevan hallituksen ohjelmaan pitäisikin kirjata samapalkkaisuusohjelma ja konkreettiset tavoitteet sen toteuttamiseksi. Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa olisi myös tarkasteltava naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkatasoa suhteessa koulutustasoon, työn vaativuuteen ja vastuuseen ja löydettävä keinoja palkkavinoumien korjaamiseen. Hoitoalan palkkatasoa on välttämättä korjattava ylöspäin, jotta työn houkuttelevuus ei kärsi pysyvästi.

Työpaikan houkuttelevuuteen vaikuttavat palkan lisäksi monet muutkin asia. Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti, miten hyvin työntekijä voi vaikuttaa omaan jokapäiväiseen työhönsä ja työaikoihinsa ja miten perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu niin pikkulapsivaiheessa, kuin ikääntyneiden läheisten tarvitessa hoivaa. Yhä useammalla meistä on yhtä aikaa hoivattavana omat pienet lapset ja hoivaa tarvitsevat ikääntyneet vanhemmat tai muut apua tarvitsevat läheiset.

Työntekijä jaksaa paremmin, jos ilmapiiri työpaikalla on hyvä, ja koko organisaation ja työntekijän oman työyksikön johtaminen on tasapuolista ja ammattitaitoista ja työntekijään luotetaan ja hänelle annetaan vastuuta. Kiitos ja kannustus ei korvaa palkkaa, mutta työnantajalta, esimieheltä tai työkavereilta saatu kiitos tuo hyvää mieltä ja kohottaa ammatillista itsetuntoa. Kiittäminen ja kannustaminen osoittavat työpanoksen ja osaamisen arvostamista ja luovat positiivista ilmapiiriä työpaikalle.

Peruskoulutus antaa yhä harvemmin riittäviä valmiuksia toimia työssä kymmeniä vuosia, aina eläkeikään asti ilman osaamisen päivittämistä. Yhä useammat työntekijät ovat kiinnostuneita siitä, onko heillä mahdollisuutta kehittyä työssään, päästä koulutuksiin ja edetä halutessaan työyhteisössä asiantuntija-, kehittämis- tai johtamistehtäviin.

Työpaikalla on harvemmin rekrytointiongelmia, jos resurssit ovat oikeassa suhteessa työmäärään ja tarjolla on jatkuvien toinen toisensa perään ketjutettujen pätkätöiden sijaan pysyviä työsuhteita ja varmuus toimeentulosta. Pitkäjänteinen toiminnan suunnittelu näkyy vakautena työssä.

Jo henkilöstömitoituksen nosto, eli hoitajien määrän lisääminen voi lisätä hoitoalan houkuttelevuutta, kun kiire ja työn kuormittavuus vähenee ja työntekijät kokevat, että he voivat tehdä työnsä hyvin ja käyttää ammattitaitoaan täysimääräisesti potilaiden tai asiakkaiden hyödyksi koulutustaan vastaaviin tehtäviin, eivätkä ole työpäivän jälkeen lopen uupuneita ja ylikuormittuneita. Kiire lisää virheiden riskiä. Hoitotyössä virheet voivat olla jopa kohtalokkaita. Riittävä henkilöstömäärä ja kiireen väheneminen parantavat siksi väistämättä hoidon laatua.

Seuraa minua:
Siirry sivun alkuun