Terhi Peltokorpi

Oppimisen iloa

Peruskoulutuksen laatu turvattava

Kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneestä peruskoulusta on pidettävä huolta. Koulu ei kaipaa suuria mullistuksia, mutta pienet muutokset ovat tarpeen. 

Erityisen tärkeää on huolehtia, että jokainen lapsi saa hyvät edellytykset oppimiseen heti ensimmäisistä kouluvuosista lähtien. Keskusta on esittänyt tähän ratkaisuksi pienten lasten koulua. Tämä tarkoittaa esikoulun ja alakoulun ensimmästen luokkien tiiviimpää yhdistämistä ja joustavaa siirtymää luokalta toiselle. Tämä edellyttää myös riittäävää moniammatillista tukea sitä tarvitseville lapsille. Erityisesti ensimmäisten luokkien ryhmäkoot on kyettävä säilyttämään riitävän pieninä, jotta oppimiseen on hyvät edellytykset. 

Koulupsykologien ja -kuraattorien palveluista on pidettävä huolta, jotta lasten ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja opettajat voivat keskittyä varsinaiseen opetustyöhön. Koulun tehtävänä on myös olla vanhempien tukena kasvatustyössä, vaikka pääasiallinen kasvatusvastuu onkin vanhemmilla.

Koulumatkojen turvallisuutta on arvioitava jatkuvasti ja tehtävä tarvittaessa parannuksia. Lähiympäristön suunnittelussa on otettava paremmin huomioon lasten ja nuorten tarpeet ja näkökulma. Lapset ja nuoret on otettava myös entistä aktiivisemmin itse mukaan suunnittelemaan lähiympäristöään, kuten koulujen pihoja ja asuinalueiden yhteistiloja ja puistoja. Myös koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on puuttuttava aiempaa määrätietoisemmin ja niistä on tiedotettava avoimesti vanhempia.

Nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen puututtava

Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on löydyttävä jatko-opiskelupaikka. Keskusta esittää oppivelvollisuusiän nostamista 18-vuoteen ja puhumme oppioikeudesta. Jokaisella nuorella on mielestämme oikeus saada peruskoulusta päästötodistus ja päästä jatkamaan opintojaan joko lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Nuorten ammatinvalinnan ohjausta pitää kehittää ja parantaa, jotta useammat nuoret saisivat riittävästi tietoa ja löytäisivät oman alansa mahdollisimman kivuttomasti.

Lukiolakiin lisättiin lukioille jälkiohjausvelvoite, eli ylioppilaaksi kirjoittanut nuorella on oikeus saada vuoden ajan lukion päättämisen jälkeen tarvitsemaansa opinto-ohjausta ja tukea omasta koulustaan. Samanlainen velvoite olisi lisättävä myös ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. Ammattikouluissa olisi myös lisättävä lähiopetuksen määrää sitä tarvitseville nuorille.

Syrjäytymisen ehkäisy on osittain toimettomuuden ehkäisyä ja mielekkyyden tuomista arkeen. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyöhön pitää saada lisää resursseja, jotta apua saadaan ajoissa. Päihteiden käyttöön pitää puuttua nykyistä rohkeammin ja auttaa nuoria parantamaan elämänhallintaa.

Jokaisella oikeus opiskella vaikka tohtoriksi asti

Maksuton opiskelu on mahdollistanut jokaiselle lapselle ja nuorelle kohtuullisen tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua vaikka tohtoriksi asti. Ensi vaalikaudella on pidettävä huolta, että koulutuksesta ei enää säästetä, jotta peruskoulutus on yhtä laadukasta kaikissa kouluissa ja lapset ja nuoret saavat siten mahdollisimman hyvä lähtökohdat elämäänsä ja jatkokoulutukseen.

Ensi vaalikaudella olisi lisättävä korkeakoulutuksen laadun turvaamiseksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen osuutta. Myös indeksikorotukset olisi tehtävä normaalisti rahoitukseen.

Tutkimuksen ja koulutuksen kautta on löydettävä uutta nousua Suomeen. Korkeakoulujen ja kuntien sekä yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä nykyisestä, jotta tiede ja tutkimus palvelisi vielä aiempaa paremmin käytäntöä ja toimintaa voitasiin kehittää tutkittuun tietoon perustuen. Yhteistyön lisääntyminen voi lisätä alueellista elinvoimaa ja näkyä myös työllisyyden paranemisena. Avoimen yliopiston opintoja on laajennettava, jotta erityisesti jo työelämässä olevat ihmiset voivat täydentää omaa osaamistaan tutkinnon osilla.

Siirry sivun alkuun