terhi.peltokorpi @ gmail.com

040 557 4671

Oppimisen iloa

Peruskoulutuksen laatu turvattava

Kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneestä peruskoulusta on pidettävä huolta. Koulu ei kaipaa suuria mullistuksia, mutta pienet muutokset ovat tarpeen. 

Erityisen tärkeää on huolehtia, että jokainen lapsi saa hyvät edellytykset oppimiseen heti ensimmäisistä kouluvuosista lähtien. Keskusta on esittänyt tähän ratkaisuksi pienten lasten koulua. Tämä tarkoittaa esikoulun ja alakoulun ensimmäisten luokkien tiiviimpää yhdistämistä ja joustavaa siirtymää luokalta toiselle. Esiopetus voidaan samalla laajentaa kaksivuotiseksi.

Erityisesti ensimmäisten luokkien ryhmäkoot on kyettävä säilyttämään riittävän pieninä, jotta oppimiseen on hyvät edellytykset. 

 

Riittävä tuki turvattava sitä tarvitseville

Onnistunut koulupolun alku edellyttää tarpeenmukaista moniammatillista tukea sitä tarvitseville lapsille. Nepsy-lasten ja nuorten yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve on tunnistettava, huomioitava ja turvattava kaikilla kouluasteilla.

Koulupsykologien ja -kuraattorien palveluista on pidettävä huolta, jotta lasten ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja opettajat voivat keskittyä varsinaiseen opetustyöhön. Koulun tehtävänä on olla vanhempien tukena kasvatustyössä, mutta pääasiallinen kasvatusvastuu on aina lapsen kotona, vanhemmilla.

 

Lapsille hyvä ympäristö

Koulumatkojen turvallisuutta on arvioitava jatkuvasti ja tehtävä tarvittaessa turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä. Lähiympäristön suunnittelussa on otettava paremmin huomioon lasten ja nuorten tarpeet ja näkökulma.

Lapset ja nuoret on otettava myös entistä aktiivisemmin itse mukaan suunnittelemaan lähiympäristöään, kuten koulujen pihoja ja asuinalueiden yhteistiloja ja puistoja. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on puuttuttava aiempaa määrätietoisemmin ja niistä on tiedotettava avoimesti vanhempia ja koulujen henkilökuntaa.

 

Nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen puututtava

Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on löydyttävä jatko-opiskelupaikka. Oppivelvollisuusikä on noussut oppivelvollisuusuudistuksen myötä 18-vuoteen. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise kaikkia ongelmia eikä poista tuen tarvetta. Jokaisella nuorella on oikeus saada riittävästi tukea ja ohjausta, jotta hän saa peruskoulusta päästötodistuksen ja tiedot ja taidot, joiden turvin hän voi jatkaa opintojaan joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Nuorten ammatinvalinnan ohjausta pitää kehittää ja parantaa, jotta useammat nuoret saisivat riittävästi tietoa eri koulutusaloista ja ammateista ja löytäisivät oman alansa mahdollisimman kivuttomasti.

Syrjäytymisen ehkäisy on osittain toimettomuuden ehkäisyä ja mielekkyyden tuomista arkeen. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyöhön pitää panostaa, jotta apua saadaan ajoissa. Päihteiden käyttöön pitää puuttua nykyistä rohkeammin ja auttaa nuoria parantamaan elämänhallintaa.

 

Jokaisella on oikeus opiskella vaikka tohtoriksi asti

Maksuton opiskelu on mahdollistanut jokaiselle lapselle ja nuorelle kohtuullisen tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua vaikka tohtoriksi asti. Helsingin kaupungin pitää omalta osaltaan olla tukemassa nuorten mahdollisuuksia edetä elämässään ja opinnoissaan myös toisen asteen jälkeen. Kaupungin pitää tehdä hyvää yhteistyötä kaikkien Helsingissä toimivien korkeakoulujen kanssa. Yli 30 % nuorista asuu pääkaupunkiseudulla. Alueella toimiviin korkeakouluihin on saatava lisää opiskelupaikkoja.

Tutkimuksen ja koulutuksen avulla on löydettävissä uutta nousua Suomeen. Korkeakoulujen ja sekä yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä nykyisestä, jotta tiede ja tutkimus palvelisi vielä aiempaa paremmin käytäntöä ja toimintaa voitasiin kehittää tutkittuun tietoon perustuen.

Helsingin kaupungin on toimittava kannustajana ja mahdollistajana. Yhteistyön lisääntyminen lisää alueellista elinvoimaa ja näkyy työllisyyden paranemisena. Tavoitteena tulee olla nostaa Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen suunnattavat resurssit 4 % BKT:stä. 

Siirry sivun alkuun