Varhaiskasvatuksesta ja sen maksuttomuudesta

Varhaiskasvatus on keskusteluttanut viime viikkoina runsaasti. Useat puolueet ovat esittäneet kuntavaalien alla varhaiskasvatuksen muuttamista maksuttomaksi tarkoittaen tällä yleensä 4 tuntia lasten hoitopäivästä. Tämä yksityiskohta tosin jää useimmilla kertomatta.

Helsingissä päätettiin selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamista samalla kun päätimme valtuustossa tämän vuoden budjetista. Keskustan valtuustoryhmä oli mukana valtuuston yksimielisessä päätöksessä.

Pidän maksutonta osapäiväistä varhaiskasvatusta hyvänä tavoitteena. Puolueeni Keskusta ei myöskään vastusta varhaiskasvatuksen maksuttomuutta pidemmällä aikavälillä, mikäli se on taloudellisesti mahdollista. Kysymys ei kuitenkaan ole pienestä taloudellisesta panostuksesta. Koko Suomessa 20 tunnin maksuton varhaiskasvatus yli 3-vuotiaille lapsille tarkoittaisi Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 330 miljoonan euron lisämenoa. Tämän lisäksi tarvittaisiin jopa miljardin lisäinvestoinnit päiväkotitiloihin. Tavoitteen toteuttamien vaatisi myös useita tuhansia uusia työntekijöitä ja jo nyt meillä on pulaa pätevistä lastentarhanopettajista.

Helsingissä jokainen lapsi on oikeutettu laajempiin päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin kuin laki edellyttää. Jokaisella helsinkiläisellä lapsella on edelleen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Päätimme aiemmin Helsingissä yksimielisesti, että emme kavenna lasten oikeutta tältä osin, emmekä myöskään lasten oikeutta yksityiseen hoitoon, esimerkiksi perheen kotiin palkkaamaan hoitajaan, vaikka perheen toinen vanhempi olisi kotona.

Maksuttomuuskeskustelussa on hyvä muistaa, että kokopäiväinen päivähoito ja varhaiskasvatus on maksutonta jo tällä hetkellä kaikkein pienituloisimmille perheille. Sipilän hallitus päätti myös korottaa tulorajoja, eli laajentaa niiden perheiden joukkoa, jotka pääsevät nollamaksun piiriin. Kevennykset kohdistettiin siten, että tänä maaliskuuna yhä useampi pienituloinen yhden tai kahden lapsen yksinhuoltaja tai kahden vanhemman yksilapsinen perhe on saanut päivähoitomaksuihin kevennystä tai päivähoidosta on tullut heille täysin maksutonta. Tätä linjaa on syytä jatkaa, jotta yhä useampi pieni- tai keskituloinen saisi maksutta lapsilleen hoitoa eivätkä lapsen hoitomaksut muodostaisi vanhemmalle korkeaa kynnystä kodin ulkopuoliseen työhön siirtymiseen.

Helsingissä on haluttu alentaa lainsäädännön edellyttämää enemmän perheen toisen lapsen päivähoitomaksua. Helsinkiläinen perhe saa toisen lapsen päivähoitomaksuista ylimääräisen 40 euron alennuksen. Toisen lapsen maksua voisi harkita kevennettävän vielä reippaamminkin kaikissa kunnissa, jolloin työhönmenon kannustinloukku pienenisi selvästi.

Kannatan itse perheille valinnanvapautta lasten hoitojärjestelyissä. Valtaosa suomalaisista perheistä käyttääkin kotihoidontukea ainakin muutaman kuukauden ajan. Meidän perheellä on kokemusta niin koti-isyydestä, kotiäitiydestä, kotiin palkatun hoitajan avulla lasten hoidon järjestämisestä, kunnallisesta perhepäivähoitajasta ja nuorimpien lastemme kohdalla pitkistä hoitopäivistä lähipäiväkodissa. Vanhimmat lapsemme menivät päiväkotiin vasta eskariin, kolme nuorinta on aloittanut päiväkodissa yksivuotiaina. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole ehdottomasti toista parempi, mutta eri elämäntilanteissa niissä on ollut omat hyvät puolensa, jotka ovat mahdollistaneet perheemme arjen sujumisen.

Kokopäivähoito päiväkodissa ei ole ainut tapa saada lapsille varhaiskasvatusta. Helsinki tarjoaa jokaiselle kotona hoidettavalle lapselle myös avointa kerhotoimintaa. Kotihoidon tuen turvin hoidettavat lapset voivat käydä maksuttomassa kerhossa 1-4 kertaa viikossa jopa 3 tuntia kerrallaan. Maksutonta varhaiskasvatustoimintaa, joka ei edes vie oikeutta kotihoidon tukeen, on siis saatavilla kaikille helsinkiläisille lapsille jo tällä hetkellä 12 tuntia viikossa. Tämän lisäksi esimerkiksi leikkipuistoissa on päivittäin tai vähintään viikoittain ohjattua toimintaa.

"Ylimääräisiä" euroja jaettaessa on syytä pohtia myös sitä, onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja käyttää niitä. Yksi vaihtoehto olisi parantaa päivähoidon laatua, pienentää ryhmäkokoja, lisätä aikuisten määrää ryhmissä, antaa enemmän euroja välineiden hankintaan, kunnostaa päiväkotien pihoja, turvata tilojen terveellisyys ja estää päiväkotien sisäilmaongelmien paheneminen puuttumalla ongelmiin ajoissa.