Talous hallitsee keskusteluja

Julkiset eduskuntavaalikeskustelut ovat keskittyneet pitkälti talous- ja turvallisuuspolitiikkaan. Näin kävi myös Ylen viimeisessä vaalitentissä. On selvää, että talouden kehityksen oltua jo useita vuosia peräkkäin erittäin heikko, on välttämätöntä puhua siitä, miten saamme muutoksen aikaan. Suomen talouden kilpailukyky on heikentynyt ja vaikka muualla Euroopassa ja maailmalla on jo nähtävissä elpymistä, meidän tilanteemme on edelleen erittäin huolestuttava.

Suomessa olisi tehtävä pikaisesti useita erilaisia toimia. Rakenteellisista uudistuksista on saatava aikaan heti hallituskauden alussa yhteinen näkemys, jonka takana voidaan seistä myös vaikeampina päivinä. On selvää, ett Suomi ei nouse leikkauksilla. Istuva hallitus on sitä jo kokeillut heikoin tuloksin. Uuden hallituksen on etsittävä ennakkoluulottomasti keinoja talouden suunnan kääntämiseen. Puheenjohtaja Sipilä on esittänyt myös laajan yhteiskuntasopimuksen tekemistä yhdessä eri tahojen kanssa, jotta koko Suomen voimavarat ja kaikkien suomalaisten osaaminen voitaisiin hyödyntää yhteiseksi hyväksi.

Työllisyysastetta olisi saatava hilattua ylöspäin. Erityisen tärkeää tässä on aivan uusien työpaikkojen luominen eri sektoreille. Suomessa olisi mahdollisuus löytää uutta kasvua biotaloudesta ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä. Pienten ja keskisuurten yritysten kyky ja halu palkata uusia työntekijöitä vaikuttaa oleellisesti työllisyyden kasvuun. Keskusta on esittänyt jo pitkään, että ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista olisi helpotettava ja siihen liittyviä riskejä olisi vähennettävä.

Yksityinen kulutuskasvu lähtee nousuun, kun ihmisillä on töitä, josta he saavat kohtuullisen palkan. Samaan aikaan on pidettävä huolta niistä, jotka ovat pelkän sosiaaliturvan varassa. Perusturvaa pitää remontoida päämääränä perustulo, josta voidaan järjestää alueellisia kokeiluja. Kokeilujen kautta voidaan edistää ja kehittää myös muita yhteiskunnallisia uudistuksia.

Talous-, turvallisuus ja työllisyyskysymykset ovat keskusteluttaneet ihmisiä myös vaalitapahtumissa toreilla, kahviloissa ja vaalipaneeleissa. Niitä useammin on kuitenkin keskusteltu ympäristöpolitiikasta ja monista ihmisten arjen kysymyksistä, kuten asumisesta ja sen hinnasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, omaishoidosta, koulutuksesta, kirjastoista, kulttuuripalveluista jne.

Talous- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun keskellä on muistettava kehittää yhteiskuntaa ottaen huomioon kaikessa päätöksenteossa ympäristönäkökulmat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Suomi on sivistysvaltio, jonka menestyminen perustuu pitkälti hyvin koulutettuihin ihmisiin. Koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut kuluneella vaalikaudella todella isoja leikkauksia. Näin ei voi enää jatkua. Jokaisella suomalaisella on oltava jatkossakin mahdollisuus kouluttautua maksutta perhetaustasta ja tulotasosta riippumatta ja koulutuksen laatu on turvattava. Opetukseen ja oppimiseen menetelmien jatkuva analysointi ja kehittäminen on välttämätöntä. Koulutukseen, perusturvaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen ei tuota koskaan huonoa tulosta.